maanantai 26. toukokuuta 2014

Se Syöttötuoli


Vauva-arkeen liittyvien varusteiden määrä tuntui itsestäni etukäteen hämmentävältä. Että ihanko totta kaikilla vauvaperheillä on pakko olla nenänniistolaite, kantoreppu ja parvekevaunut? Jos meidän vanhemmat pärjäsivät ilman niitä, niin miksi emme mekin?

Nyt kun takana on viisi kuukautta vauvaeloa, voin todeta, että jos eivät suorastaan pakollisia niin aika elämää helpottavia ne monet varusteet oikeasti ovat. Ensimmäiseen pariin kuukauteen Elsan iltaitkut eivät lakanneet missään muualla kuin kantorepussa, flunssiakin on podettu jo pari ja parvekevaunuissa vauva on nukkunut parhaat päiväunensa. Toki on paljon tarpeetontakin – esimerkiksi vaatteita ehtii jäädä pieneksi enemmän kuin niitä käyttää – mutta varsinkin ensialkuun tuore vanhempi mielellään ottaa käyttöön jokaisen vähänkin arkea sujuvoittavan niksin.

Toinen juttu ovat sitten ne brändit. Kun saa vauvan, oppii aika nopeasti, mitkä ovat Bugaboot*, mitä tarkoittaa lyhenne Pop** ja miksi ainoa oikea valinta on Manduca***. Joten kun syöttötuolia oltiin ostamassa, en jaksanut aiheeseen sen kummemmin perehtyä vaan päädyin The Syöttötuoliin, joka useimmissa perheissä tuntuu olevan. Stokken Tripp Trapp toimii sekä pikkuvauvalla että isommallakin lapsella ja mustana sopii näpsästi meidän keittiön sisustukseen. Artekin klassinen Ben af Schulténin suunnittelema syöttötuoli olisi ollut vielä kauniimpi, mutta se tuntui tästä varo-varo-varovaisesta mutsista turhan huteralta.

Tuossa se nyt tönöttää ja odottaa, että pikkuinen on tarpeeksi iso siihen istumaan. Soseita meillä on maisteltu jo pari viikkoa, ja hyvin uppoaa: bataatti ja päärynä etenkin ovat herkkua.

(*Vaunumerkeistä trendikkäin, **Polarn o Pyret eli iloisenvärisiä ja -kuosisia ruotsalaisia lastenvaatteita, ***pikkuisille ergonomisimmaksi katsottu kantoreppu.)

perjantai 23. toukokuuta 2014

Monenlaisia päiviä


Päivät äitiyslomalla ovat aika vaihtelevia. Eilen ei ollut niin kivaa: mies oli työmatkalla, enkä ollut melkein kahteen vuorokauteen puhunut kenenkään muun aikuisen kuin kaupan kassan kanssa. Lähdin lenkille vain huomatakseni, että vaunut olivat menneet rikki. Menin puistoon vauvan kanssa, joka kitisi melkein koko ajan (samaan aikaan läheisellä viltillä loikova vauva tutki kiltisti varpaitaan). Hikoilin liioissa vaatteissani, yritin imettää kitisevää vauvaa ja tuntui, että kaikki tuijottivat. (Mulla ei ole mitään päällepantavaa -kriisi on muuten kaksin verroin pahempi silloin, kun vaatekaapista on karsittu pois puolet imetyskelvottomina).

Ja sitten taas tänään: vauva on ollut koko aamun aurinkoinen ja nyt nukkua tuhisee tyytyväisenä vaunuissaan. Minä istun parvekkeella leppeässä kesätuulessa neulomassa. Viikonloppu tulee, mies on kotona ja huomenna mennään korkkaamaan toriaamiaiskausi. Ei paha.

(Parvekkeen sisustus on vielä kesken – siitä lisää myöhemmin – mutta kuvassa näkyy jo yksi ostos, Hayn DLM-pöytä.)

tiistai 20. toukokuuta 2014

Festivo = parasta ryhmissä

Kuva on otettu jo pari viikkoa sitten: nyt ikkunasta näkyy hurjasti vihreämpi maisema. Ihana lähiökesä!

Rumankaunis: se on sana, joka tulee ekana mieleen näistä Festivo-kynttilänjaloista. Muhkuraisia ja röpöliäisiä ja varmaan lapsena minusta ihan kamalia, mutta niin vain maku muuttuu (ja hyvä niin, koska jos lapsuuden maulla vielä mentäisiin, meillä olisi kotona kaikki vaaleansinistä).

Meillä on ollut pitkään ikkunalaudalla muutama minun mummaltani ja vanhemmiltani saatu Festivo, mutta nyt kokoelma kasvoi vielä siipan mummin jäämistöillä. Nämä ovat niitä esineitä, jotka musta näyttävät sitä paremmilta, mitä enemmän niitä on.



Ihania aurinkoisia kesäpäiviä! Mä nautin täysin siemauksin lämmöstä, mutta samalla olen ihan kujalla siitä, mitä tuolle vauvalle pitää pukea päälle? (Tai pikemminkin, mikä on liikaa. Ja tarviiko se jo vettä maidon lisäksi? Saako sille laittaa aurinkorasvaa? Mitä jos se ei suostu käyttämään aurinkolaseja? Uusi vuodenaika, uudet vauvanhoitomurheet.)

maanantai 12. toukokuuta 2014

Köpiksen-tuliaiset – hampaita odotellessa


Yleensä yritän hillitä shoppailua ja tarpeettoman tavaran ostamista (kirppikset poislukien), mutta reissussa annan itselleni vapaammat kädet. Usein vaatevarastoa tuleekin täydennettyä eniten matkoilla, sillä arkisin kaupoissa notkuminen ei enää vuosiin ole ollut sellaista suosikkiajanvietettä kuin joskus parikymppisenä (silloin lauantai-aamupäivien ohjelmaan kuului Tampereen Koskikeskuksen vaatekauppojen kiertäminen). Ulkomailla ostoksilla käymisessä on vielä hohtoa – onhan se eräänlainen kulttuurielämys sekin.

Kööpenhaminasta mun täytyi tietysti tuoda tuliaisiksi rakastamaani tanskalaista designia. Minulla ja siipalla on kylppärissä hammasmukeina Arne Jacobsenin Design Letters -kirjainmukit, ja nyt Elsakin sai omansa Illums Bolighusin lastenosastolta, pienempänä ja muovisena. Niitä hampaita odotellessa! Keittiöön ostin pari Hayn keittiöpyyhettä – Hayn koko liikkeen olisin voinut tyhjentää, mutta onneksi laukkutilaa oli rajatusti.

torstai 8. toukokuuta 2014

Kotona Kööpenhaminassa, eli Airbnb-kokeilu ja muita matkatärppejä

Vauva oli meidän lisämme vuokrakodin sisustukseen.

Terveisiä Kööpenhaminasta! Pakkasimme itsemme, vauvan ja järjettömän määrän rompetta ja käväisimme neljän päivän minilomalla yhdessä lempikaupungeistani. Köpis on lunki, värikäs ja ehdottomasti maailman paras paikka shoppailuun. Ostoksista lisää vähän myöhemmin, mutta ensin pari muuta tärppiä reissusta. Jos olet Köpikseen suuntaamassa, tässä Top 5 -vinkkini:

1. Hengaile Nørrebrossa. Nørrebro on kauniisti rähjäinen ja sopivan hipsteri kaupunginosa, jossa kannattaa kiertää pikkuputiikkeja tanskalaisten vaatemerkkien perässä, aloittaa aamu luksuspuurolla Grødissä (puurobaari, mikä nerokas konsepti!), etsiä tanskalaisten kulttuurihahmojen hautoja Assistens Kirkegårdilta ja syödä lounaaksi shawarmaa tai falafelejä yhdessä lukuisista pikaruokapaikoista.

2. Majoitu kotiin. Testasimme reissussa ensimmäistä kertaa Airbnb:tä eli vuokrasimme kodin tavalliselta tanskalaiselta. Köpiksessä ihanissa asunnoissa riitti valinnanvaraa, ja meidänkin Nørrebron-kämppämme oli hurmaava pieni kaksio lautalattioineen ja tyylikkäine vaaleine sisustuksineen. Tosin ensi kerralla valitsisin ehkä kämpän, jonka asukkailla itselläänkin on vauva ja siten esimerkiksi järkevät vaipanvaihtofasiliteetit (tai vähintään varmistaisin etukäteen, että onhan asunnossa verhot – on lievästi jännää yrittää nukuttaa ilta-auringon paisteessa vauvaa, joka on tottunut nukkumaan pimennysverhojen takana...)


3. Ahmi designia Illums Bolighusissa. Keskustan hulppeasta sisustustavaratalosta ei ole pakko ostaa mitään: sinne voi mennä vain ihailemaan tanskalaista ja muutakin simppelin linjakasta suunnittelua. Täällä on myynnissä about jokainen design-esine, josta joskus olen haaveillut.

4. Tee päiväretki Louisianaan. Hieno taidemuseo sijaitsee puolen tunnin junamatkan päässä Kööpenhaminasta. Parhaillaan menossa oli ruotsalaisen Hilma af Klintin näyttely, josta joku vuosi sitten kirjoitettiin paljon Suomenkin lehdissä. Tuolloin missasin Tukholmassa olleen näyttelyn, mutta nyt sain vahingon takaisin.

5. Syö pitsaa Motherissa. Reissun kulinaarinen kohokohta oli ehdottomasti Kødbyenissä eli Köpiksen meatpacking districtillä sijaitsevan Motherin hapanleipätaikinapitsa. Parasta lättyä aikoihin.


Onko kenelläkään muulla muuten samaa ongelmaa kuin mulla, että kaikki elämän aikana tehdyt reissut alkavat pikku hiljaa sekoittua päässä? Saan matkan varrella usein flashbackejä kuinka "joskus oltiin cocktail-baarissa just tällaisen samanlaisen aukion varrella" – mutta oliko kaupunki Oslo, Pietari vai Valencia, siitä ei ole mitään hajua.