(Tähän kohtaan rumpujen pärinää...) Nyt se nimittäin on valmis: torkkupeitto, jota olen pakertanut
viime kesästä asti. Siitä tuli suurin ja hienoin virkkaustyöni ever, etten kutsuisi sitä jopa
kokoelmani kruununjalokiveksi (heh).
Toisin kuin useimmissa näkemissäni torkkupeitto-ohjeissa, päätin virkata ruudut yksivärisinä ja tehdä jokaiseen vain valkoisen reunuksen. Pääsyy valintaan taisi olla laiskuus, mutta lopputulos on minusta oikein onnistunut. Kaiken kaikkiaan ruutuja kertyi 238 ja kooksi tuli noin 120x140 cm. Kokosin peittoa osissa pitkin matkaa, mikä oli hyvä valinta: en ehtinyt kyllästyä sen paremmin virkkaamiseen, kokoamiseen kuin lankojen päättelyynkään.
Päivä oli muutenkin mukava: sain nimittäin ihanalta
Millalta ensimmäisen blogitunnustukseni. Sen velvoittamana kerron seitsemän asiaa itsestäni.
1. Yritän parhaillaan kasvattaa hiuksiani takaisin luonnolliseen väriinsä (osin hiusvärikemikaalien karttamiseksi, osin pelkästä uteliaisuudesta). Viimeksi kampaajani totesi: no, aika tylsäthän niistä tulee. Jep.
2. Käytän pelottavan paljon rahaa sisustuslehtiin. Tilaan
Dekoa ja
Divaania, ja ostan säännöllisesti irtonumeroina muun muassa
Kodin ja Keittiön,
Avotakan,
LivingEtc:n ja
Elle Interiörin.
3. Liityin hiljattain ensimmäistä kertaa elämässäni kuntokeskuksen kuukausijäseneksi. Oli melkein pakko, kun LadyLine avasi keskuksen naapuritaloon. Vaikka karsastan kuntosalien pakkojäsenyyksiä, on pakko myöntää, että liikkuminen on nyt ihanaa ja helppoa. Ja tämä on paljon sanottu ihmiseltä, jonka liikuntanumero oli koko kouluajan seiska.
4. Katson koko ajan vähemmän telkkaria. Esimerkiksi tänään yksinkertaisesti unohdin katsoa
Muodin huipulle -avausjakson, jonka aidosti olisin halunnut nähdä. Kanavasurffailulta vapautuneen ajan käytän lähinnä blogisurffailuun.
5. Olen käynyt jokaisessa Provinssirockissa vuodesta 1996 asti. Tänä vuonna putki näyttää uhkaavasti katkeavan, elleivät saa kiinnitettyä sinne EDES YHTÄ kiinnostavaa bändiä.
6. En ymmärrä mitään viineistä (mutta pidän niistä kyllä). Olen juonut tyytyväisenä ravintolassa etikkaista punaviiniä, kunnes tarjoilija on kauhuissaan hakenut puolityhjän lasin kädestäni.
7. Luin hiljattain
Riikka Pulkkisen romaanin
Totta ja samaistuin vahvasti kohtaan, jossa yksi päähenkilöistä fiilisteli Prismassa shoppailua. Vaikka pienet kivijalkakaupat ovat viehättävä ajatus, saan jonkinlaista perverssiä nautintoa isojen ostoskärryjen työntelystä leveillä käytävillä. Varsinkin kesällä, kun ulkona on helle ja marketissa viileää, ja ollaan ostamassa ruokaa mökkireissua varten.