Joka naisella lienee heikkoutensa, ja minulla se on laukut. Eivät mitkään prameat (mutta karmeat) designerlaukut tai pienet, sirot ja sinänsä sievät kirjekuorilaukut vaan simppelin kauniit ja kohtuullisen isot (nahka)veskat. Eilen kokoelma karttui Vapaaseurakunnan kirpputorilla tällaisella ihanalla vaaleanruskealla kassilla (2 e). Vetoketjun reunus oli rispaantunut, mikä selitti edullisen hinnan, mutta muuten laukku on täy-del-li-nen.
Kerrottakoon, että samassa koukussa uutukaisen kanssa riippuu parhaillaan kahdeksan laukkua ja muualla asunnossa majailee toinen samanmoinen kokoelma. Ja tähän ei suinkaan ole laskettu mukaan reppuja tai kangaskasseja. Puolustaudun sillä, että noistakin kahdeksasta seitsemän on ostettu kirppareilta tai vintageliikkeistä, ja se ainut uutena hankittukin on kotimaista käsityötä Annansilmät-Aitasta.
Laukkuhylly on se paikka, jonka tarkistan kirppiksillä aina ensimmäisten joukossa. Minulle ja siskoilleni (jotka ovat tavallisinta kirppisseuraani) on muodostunut selkeät bravuurit: isosisko löytää aina parhaat saappaat, pikkusisko mekot ja minä laukut.
Pitäisikö alkaa pitää laukkuvuokraamoa?
Onpa kiva! Kateus. t. aino
VastaaPoistaEikö ookin.:)
VastaaPoistaHei kiitsa muuten neuletakista, toimii!
VastaaPoistaÄssää! Pistä 12 egee tilille tai maksa käteen ku nähään (mikään ei oo ilmaista, beibe) :)
VastaaPoista