tiistai 15. helmikuuta 2011

Lasinkuultavaa


Ohuessa lasissa on jotain vastustamattoman kaunista. Nämä savunharmaat kulhot päätyivät minulle, kun syksyllä tyhjensimme mummani asuntoa, mutta sain ne tuotua Helsinkiin vasta viime Pohjanmaan-reissulla. Kulhojen merkkiä tai suunnittelijaa en tiedä, osaako joku auttaa?

Eksyin tänään myös kirppikselle, mutta siitä lisää myöhemmin... Muuten päivät ovat kuluneet lähinnä pakkasesta selviytyessä - olen päättänyt suhtautua tähän säähän talven viimeisenä taisteluna. Sitä paitsi kevään merkkejä on jo ilmassa ainakin sisätiloissa: viime päivinä on tullut sellainen olo, että pitäisikö nuo talven tunnelmavalot (a.k.a. jouluvalot) vihdoin ottaa alas...?

4 kommenttia:

  1. Kauniit kulhot! Nuo mummojen jutut on aarteita, joita haluaa varjella. Mullakin muutamia astioita joita mummu on antanut kaapeistaan "en minä niitä enää tarvi, ota mitä haluat".

    Anna tunnelmavalojen palaa vaan..ei mun mielestä ole jouluiset :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos! On noissa kyllä ihan erilainen tunnearvo kuin uutena (tai edes kirppikseltä) ostetuissa. Ei niitä melkein edes uskalla käyttää...

    Tunnelmavalot lähtivät kuin lähtivätkin eilen, mutta kynttilöiden polttamisesta en vielä luovu.:)

    VastaaPoista
  3. Äkkiseltään kulhot näyttävät olevan samanlaisia, mita mekin saimme miehen mummilta. Meillä ne ovat lilanvärisiä ja kolmessa eri koossa. Jos ovat siis samoja, kyseessä ovat Iittalan tuotteet.

    VastaaPoista
  4. Kiitos vinkistä! Pitääkin alkaa pitää silmät auki alan liikkeissä, jos sarjaan löytyisi täydennystä.

    VastaaPoista