Baktuksen (ja ainaoikean) ilot

Tänä talvena jokaisen itseään kunnioittavan käsityöharrastajan on täytynyt neuloa kolmionmallinen Baktus-huivi. Minä tein omani vähän jälkijunassa, joten villainen huivi valmistui sopivasti näin kesän kynnykselle. Ja koska heräsin siihen järkyttävään tosiasiaan, etten omistanut ainuttakaan mustaa huivia, Baktuksestani tuli hyvin tumma ja yksinkertainen.

Joskus on muuten älyttömän kivaa - suorastaan meditatiivista - tikata ihan tavallista ainaoikeeta. Lanka oli perinteinen Seitsemän veljestä, sitä meni yksi 150 gramman kerä ja pikkuisen toistakin.

P.S. Maanantain kunniaksi myös musavinkki: oltiin viime viikolla Tavastialla katsomassa mahtavaa brittiläistä James Yuillia. Kerrassaan symppis heppu, joka Wikipedian mukaan soittaa folktronicaa. Enpä tiennyt, että sellainenkin genre on olemassa, mutta tätä musaa se kuvaa aika hyvin.