 |
| Kun syö viikon ajan aamiaisen, lounaan ja illallisen tällaisessa miljöössä, tuntee itsensä keskivertoa onnekkaammaksi ihmiseksi. |
Blogin kanssa tuntuu vähän samalta kuin ystävien, joihin ei ole pitänyt yhteyttä aikoihin. Mitä pidempään radiohiljaisuus jatkuu, sitä nolommalta tuntuu ottaa taas yhteyttä.
Keväällä valittamani työstressi vain venyi ja venyi, ja lopulta alkoi tuntua siltä, että elämässä ei tapahtunut yhtään mitään bloggaamisen arvoista. Tai jos tapahtuikin, siitä ei ainakaan halunnut ottaa kuvia – pääasia oli nauttia siitä kivasta, mitä ehti ja jaksoi. Ja kun oli pitkään kirjoittamatta, tuntui älyttömän vaikealta taas aloittaa.
 |
| Harvinaislaatuinen hetki Roomassa – ei vaeltavia turistimassoja. |
Mutta täällä ollaan taas. Tapahtui sellainen ihmeellinen asia kuin kesäloma, joka alkoi täydellisellä nollauksella Toscanassa ja Roomassa – sieltä kuvat.
Joka päivä oli yli 30 astetta lämmintä. Söimme pitsaa, pastaa, prosciuttoa ja hävyttömät määrät jäätelöä. Joimme proseccoa, punaviiniä ja illallisen jälkeen naukut jääkylmää limoncelloa. Lojuimme vuokratalon uima-altaalla, luimme vinon pinon romaaneja ja pelasimme korttia. Täyttä la dolce vitaa siis!
 |
| Kuulemma kuvassa on Totti. Mekkala Rooman kaduilla oli muuten melkoinen, kun Italia voitti Englannin puolivälierissä. |
Ja nyt kun linja on taas auki, lupaan pitää blogista vähän parempaa huolta. Onhan niitä käsityöprojektejakin taas valmistunut ja kirjoitettavaa kertynyt. Sekin helpottaa oloa, että loman jälkeen työtaakkani pitäisi taas normalisoitua. Itse työni sinänsä on mahtavaa ja inspiroivaa – sitä vain oli kerralla liikaa.
P.S. Poissa ollessani kiltti Ansku oli myös muistanut minua blogitunnustuksella. Suurkiitos!
Mä olen niin samaa mieltä tuosta, että pitkäksi venyneen tauon jälkeen on niin noloa palata taas! Mutta lienee yleistä täällä blogimaailmassa ja kai täysin sallittuakin. Niin kauan kuin blogi on harrastus, saa sitä päivittää juuri silloin kun huvittaa, tähän olen omissa syyllisyydentunnoissani päätynyt. :) Mutta kiva kuitenkin, kun tulit takaisin, nauti lomastasi!
VastaaPoistaKiitos Henna! Ja kiva, etten ole ainoa, joka kokee tällaista syyllisyyttä. Tyhmäähän se on, mutta kun oikeasti tykkää tästä puuhasta ja kaikista lukijoista kauheasti, eikä haluaisi tuottaa kenellekään pettymystä. :) Mutta tottahan se on, että jos puuha ei ole itselle kivaa, tuskin siitä kukaan muukaan saisi mitään irti.
VastaaPoistaLa vita è bella! Toscana kuulostaa ja näyttää ihanalta.
VastaaPoistaMulla on blogin kanssa periaate, että kynnyksen tekstien ja kuvien suhteen on oltava alhainen, koska jos siellä alkaa odottaa itseltään ammattimaisuutta, ei koskaan tule julkaistua mitään. Ja silloin julkaisee kun huvittaa, niin kauan kuin tuntuu hyvältä!
Sokerikorppu, tuosta voisin varmasti ottaa oppia. Mulle tekstien käsittely on myös työtä, ja ehkä siksi asetan riman välillä liian korkealle. Täällä harrastuspuolella se kuitenkin saisi hyvällä omatunnolla olla reilusti matalammalla. :)
VastaaPoista