Töitä ja käsitöitä (ja yksi tee itse -chunky beanie)

Käsityörintamalla on täällä blogissa ollut vähän hiljaista koko syksyn ja talven. Siihen on selitys: mun kässäenergiani on kulunut töissä, jossa olen pakertanut tällaisen uuden läpyskän parissa. Unelmien käsitöiden ensimmäinen numero ilmestyy keskiviikkona 1.2., ja mukana on myös meikäläiseltä pari tyynyohjetta ja mustekalamaskotti vauvalle. Ohjeiden lisäksi lehdessä on kiinnostavien kässäihmisten tarinoita, uutuustuotteita ja pieniä ideoita. Käykääpä tutustumassa ja antakaa palautetta! Seuraava numero ilmestyy syksyllä, ja siihen otamme mielellään vastaan toiveita ja ideoita.

Itse tartuin lehden ohjeista ensimmäisenä tuohon kannessa näkyvään pipoon. Näiltä jättipipoilta ei tänä talvena ole voinut välttyä, ja luonnollisesti villitys tarttui muhunkin – mutta en raaski laittaa kymmeniä euroja johonkin sellaiseen, jonka tiedän osaavani tehdä itsekin. Samujin Chunky Beaniet jäivät siis kauppaan, ja sen sijaan sovelsin meidän lehden muhkupipo-ohjetta kotoa löytyneille jämälangoille.

Projekti kustansi siis huikeat nolla euroa. Parasta oli, että sain upotettua siihen kaksi todellista murheenkryynilankaa: lähemmäs kymmenen vuotta sitten jostain alesta ostamani Novitan villa-silkkisekoitteen, jonka mitäänsanomaton mummoalkkarinbeige ei suoranaisesti olen inspiroinut, sekä jossain mielenhäiriössä joskus hankkimani ohuen GGH Kide Melange -mohairlangan. Ja nehän näyttivätkin yhdessä tosi kivoilta!

Muutin ohjetta hieman niin, että tein pipon laelle kavennukset, koska silmukoita oli huomattavasti enemmän kuin ohjeen paksummalla langalla tehdyssä pipossa, jossa silmukat vain lopuksi kurotaan umpeen. Toimi näinkin. Reunus on puolipatenttia ja muu sileää neuletta.

Seuraavaksi oman muhkupiponsa saa Elsa, joka on aina hyvin pettynyt, kun neulon jotain itselleni enkä koskaan hänelle. Saamansa pitää!