lauantai 7. toukokuuta 2016

Kaksivuotiaan kanssa New Yorkissa (mahdollisuus!)

Välillä piti tehdä pitstoppeja leikkipuistoon. Mutta olihan siinäkin jotain erityistä! Lapset heittelivät jenkkifutista ja Elsa kysyi, miksi he heittävät suklaamunaa. 

Tammikuussa kirjoitin Facebookiin: "New York kaksivuotiaan kanssa: uhka vai mahdollisuus? Kyselee nimim. Vai sittenkin Teneriffalle"

Pessimistit varoittivat, että aikaero on hankala, joka paikkaan pitää jonottaa, kaksivuotias ei jaksa istua rattaissa, metroissa on hankala kulkea vaunuilla eikä Nykistä mitenkään saa lapsen kanssa irti sitä, mitä haluaa.

Ja toiset kannustivat, että ihmiset ovat ihania, lapsen kanssakin voi fiilistellä kaupunkia ja siinä se menee Nykissä missä Helsingissäkin. Reissuun vaan rennolla asenteella! Korvaa pelko innostuksella!

Kevät oli maalis-huhtikuun taitteessa Nykissä jo piirun verran pidemmällä kuin Suomessa.

Onneksi kuunneltiin jälkimmäisiä, sillä kyllä, Nyki oli ehdottomasti mahdollisuus sekä itselle että lapselle. Lennot menivät kivuttomammin kuin olisin luullut: padin, tarrakirjojen ja rusinoiden voimilla pärjättiin hyvin. Aikaerossa oli haasteensa molempiin suuntiin (huomenta, johan se kello on viisi!), mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä kuitenkaan. 

Ja totta kai kaksivuotias välillä väsyi, kitisi ja kysyi, voidaanko jo mennä kotiin ja Oravapuistoon, ja eli viikon lähinnä croissanteilla, tuubisoseilla ja avokadoilla. Mutta toisaalta hän myös odotti innosta hihkuen Vapauden patsaan näkemistä, fiilisteli pingviinejä Central Parkin eläintarhassa ja oli joka aamu yhtä täpinöissään siitä, että taas saadaan mennä NYYJOOKIN METTOLLA! Jokaiselle metrolinjalle annettiin myös oma nimi tutun henkilön alkukirjaimen mukaan (ilmeni, että ainut tuntemamme G:llä alkava henkilö on kotimme talonmies, joten kuljimme taajaan myös talonmiehen metrolla.)

Luonnonhistoriallisessa museossa Elsa nukkui onnensa ohi, mutta äiti ja Laura-täti fiilistelivät hänenkin puolestaan.

Meidän New York -kokemuksemme oli Brooklyn-painotteinen (Airbnb-kämppämme sijaitsi Park Slopen liepeillä), mutta monta täsmäiskua teimme toki Manhattanillekin. Nähtävyyksiäkin pystyi naperon kanssa suorittamaan varsin hyvin, etenkin, jos ajoitti pahimmat jonotukset päikkäriaikaan. MoMA, Guggenheim, luonnonhistoriallinen museo, WTC-museo, Empire State Building – check. 

Ja se, mitä reissulta eniten odotin, eli syöminen, luonnistui myös enimmäkseen hyvin. Elsa sai aika vapaat padinkäyttöoikeudet aikuisten ruokarauhan takaamiseksi, ja ravintoloiden henkilökunta suhtautui lapseen superystävällisesti silloinkin, kun paikasta ei edes löytynyt syöttötuolia. Joka päivä aloitettiin muhkealla brunssilla: pannukakuilla, toasteilla, granolalla, tuorepuristetuilla mehuilla... Ah! En tee sen yksityiskohtaisempaa listausta, mutta sanonpa vaan, että ainakin The Finch, Five Leaves, Buttermilk Channel, Butcher's Daughter, Colonia Verde, Hugo and Sons ja Lot 2 saavat yhä aikaan lämpimän ailahduksen sydämessäni.

Olihan se ihana kaupunki. Tavallaan jotenkin kotoisa, helppo ja rento, tutunoloinenkin. Mutta samalla ihan wow: onhan se hurja tunne, kun Manhattanin profiili ekaa kertaa piirtyy horisonttiin. Tulemme uudestaan, ehdottomasti!

Coney Island oli sateisenakin päivänä kiva retkikohde. Ja saipahan ajaa heppakarusellissa monta kertaa peräkkäin jonottamatta.

 (Kiitos myös kuvista ja laatuseurasta matkakumppaneille!)

6 kommenttia:

  1. Ooh siistii! Kiitos rohkaisusta! Meillä on ensi syksynä edessä matka Nykkiin ja Bostoniin meidän (silloin) yksi- JA kolmevuotiaiden lasten kanssa, kääk! Jos et aio postata aiheesta lisää (lukisin kyllä mielelläni!), niin tuleeko mieleen mitään parhaita (käytännön) linkkivinkkejä aiheeseen liittyen? :) Entä mimmoset rattaat teillä oli mukana? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota Airbnb-kämpän valinnassa? Kiitos jos jaksat vastailla!

    Elina

    VastaaPoista
  2. Mä pääsin sikäli helpolla, että matkaseuralaiseni (siippa ja sisko) olivat koonneet listoja ravintoloista kavereiden suositusten ja blogien perusteella. Eli mä lähinnä seurasin perässä. :) Linkkivinkkejäkään en siis oikein osaa antaa, mutta suosittelen lukemaan ainakin Isyyspakkaus-blogin Nyki-postaukset: he ovat reissanneet monta kertaa Nykissä pienen lapsen kanssa, ja esim. moni meidän ravintolavinkeistämme oli heiltä poimittu.

    Me ostettiin tätä reissua varten uudet matkarattaat, Babyzen Yoyot, jotka menee niin pieneen tilaan, että ne saa mukaan käsimatkatavaroihin. Se oli kyllä tosi kätevä ominaisuus ja vaunut muutenkin suositeltavat, vaikkakin kalliit. Mutta lasken sen varaan, että niillä on myös jälleenmyyntiarvoa.

    Kämpän valinnassa suosisin Brooklynia, koska siellä valikoima on varmasti edullisempaa kuin Manhattanilla. Ja mä nyt ehkä olen sellainen Brooklyn-mimmi muutenkin. :) Me etsittiin ensisijaisesti Park Slopen kulmilta, joka on sellainen lapsiperheiden suosima symppis asuinalue, ja päädyttiin valitsemaamme kämppään pitkälti siksi, että siitä oli hyvät yhteydet ja kiva sisustus. :) (Laskettiin, että lapsen kanssa kämpässä kuitenkin hengaillaan jonkin verran). Me ollaan yleensä suosittu Airbnb-kämpissä sellaisia, joilla on jo useampia kehuvia arvioita, ja aina ovat olleet hyviä.

    VastaaPoista
  3. Okei, kiitti tosta Park Slope -vinkistä, kuulostaa mukavalta alueelta! Airbnb on kyllä ihana, ei olla mekään koskaan petytty. Paljon parempi kuin hotelli, varsinkin lasten kanssa. Ja kiva kurkistus paikallisten elämään. :) Toi matkaratasasia täytyy vielä pohtia. Mietin sellaistakin vaihtoehtoa, että ostaisi paikan päältä jotkut halvat sateenvarjorattaat, mutta jos ne onkin sit tosi kurjat. Onneksi on vielä aikaa selvittää vaihtoehtoja. Jospa nyt ensin suuntaan sinne Isyyspakkaukseen. :)

    Elina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Williamsburg ja Greenpoint oli Brooklynissä myös mun suosikkeja, siellä käytiin paljon syömässä! Tsemppiä reissuvalmisteluihin!

      Poista
  4. Nykissä käymättömänäkin uskon, että matka sinne (tai oikeastaan melkein minne tahansa) taaperon kanssa on ehdottomasti mahdollisuus! Ihan turhaan lasten kanssa matkustamista pelätään, niin kerta!

    New York on kiinnostanut mua jo jonkin aikaa, lähinnä siksi että KAIKKI tuntuvat käyvän siellä ja rrrakastavan kaupunkia. Täytyy sanoa, etten ole ihan tajunnut, miksi. Voisitko valottaa tätä? Mikä tekee Nykistä niin supermegasiistin? Onko se erityisen kaunis (mielikuvieni mukaan ei)? Onko siellä jotenkin erityinen tunnelma? Onko olemassa syitä, joiden takia mun pitäisi yrittää ylipuhua äärimmäisen skeptinen siippani matkasta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan se oli se tunnelma. Erityisen kaunis kaupunkihan Nyki ei ole kuin paikoin ja kaukaa (se pilvenpiirtäjien siluetti on oikeasti maaginen). Ja on huikea tunne tajuta, että se kaupunki on oikeasti TÄYNNÄ kaikkea mahtavaa: ihania ravintoloita, maailman parhaita museoita, konsertteja, teatteria....

      Ehkä kivointa oli silti se, että siellä ei kertaakaan tuntenut itseään turustiksi. Jossain Ranskassa tai Italiassa sitä on aina kovin tietoinen omasta ulkomaalaisuudestaan, mutta kaupungissa, jossa varmaan puhutaan kaikkia maailman kieliä ja näytetään ihan miltä vaan, ei tarvi tuntea itseään ulkopuoliseksi. Ja ihmiset on mukavia ja palvelu ystävällustä, muttei ylitsevuotavan jenkkimäistä.

      Poista