Elon merkkejä?

Joku voi muistaa parin viime vuoden ihmettelyni liian pitkäksi kasvaneen amarylliksen kanssa. Tänä vuonna ei sitä ongelmaa ole ollut: pari viikkoa sitten istutettu sipuli ei ole lähtenyt kasvamaan ollenkaan.

Kyllä, täällä ollaan edelleen – olen vain keskittynyt bloggaamisen sijaan sellaisiin seikkoihin kuin glögi, piparit ja Frank Sinatran tulkitsemat joululaulut. Joulukuu alkoi ihan huomaamatta, eikä minkäänlaisia joulustressin oireita ole ilmassa, vaikka anopin lahjoittama amaryllis ei suostu kasvamaan enkä ole aloittanut ainoankaan joululahjan tekemistä. Siskojen kanssa päätimme tänä vuonna vaihtaa lahjat yhteiseen illalliseen Ateljé Finnessä – tästä saa minun puolestani tulla perinne.

Olen myös ymmärtänyt, missä menee oman syssla och pyssla -elämäntapani raja: joulupaketeissa. Sisustusblogit ja -lehdet pursuilevat tällä hetkellä huikeita ideoita lahjojen käärimisestä ties mihin lakanakankaisiin, sarjakuvalehtiin, hamppunaruihin ja kartonkikuutioihin. Ja itse mietin, että kuinka joku jaksaa? Minulle hyvien lahjojen keksimisessä on riittävästi haastetta, ei paketilla niin väliä.

Stressitöntä joulunodotusta ihmiset! Jos kivoja lahjaideoita kaipaatte, suunnatkaa tänä viikonloppuna Taikin joulumyyjäisiin (ryysisvarauksella).