 |
| Meidän koti sijaitsee Mäyrätiellä – siksi juuri tämä pikku dj. |
Joskus jokin maailman pienin projekti voi tuntua kerta kaikkiaan ylivoimaiselta ja jäädä siksi roikkumaan kuukausiksi. Niin kävi tämän lautasen kanssa, jonka siippa toi syksyllä Lontoon-reissulta vauvalle tuliaisiksi. Minä olin sitä mieltä, että se oli liian hieno ja särkyvä uhrattavaksi syömistä opettelevan naperon käyttöön, ja halusin siksi ripustaa sen Elsan huoneen seinälle. Ongelma oli vain se, etten tiennyt a) missä myydään ripustusvälineitä, joilla lautasen saa seinään ja b) miksi niitä edes kutsutaan, eli millä hakusanalla alan moisia googlata.
Vihdoin viime viikolla googlasin niinkin monimutkaisella haulla kuin "lautanen seinälle" ja tämän rankan salapoliisityön seurauksena selvisi, että koristelautasen kannattimia saa esimerkiksi Tarjoustalosta. Huikeat 1,50 euroa kustansi, ja nyt on lautanen seinällä.
Ihanaa ystävänpäivää!
VastaaPoistaKiitos, sitä samaa sekä sulle että kaikille muillekin lukijoille! Ootte parhaita! (Ja minä äitiyslomahormonihuuruissani näköjään olin unohtanut koko ystävänpäivän.) :)
PoistaMun kokemuksen mukaan projektin koko ei oo lainkaan värlttämättä verrannollinen sen toteutumisnopeuteen. Täällä on jäänyt useatkin naurettavan pienet asiat roikkumaan kuukausiksi. Sitten kun (jos...) saa jotain valmiiksi, ei voi kuin ihmetellä, mikä tässä taas oli niin vaikeaa :)
VastaaPoistaLautanen on tosi soma ja seinälle ripustaminen on hyvä idea! Meillähän ei ole tulevalle perheenjäsenelle lainkaan omaa huonetta, mutta voihan näitä idiksiä laittaa mieleen seuraavaa asuntoa silmälläpitäen.
Joo, se me nee just niin, että joku maailman pienin asia muuttuu ylivoimaiseksi! Etenkin, jos siihen liittyy joku minimaalinen erityisefortti, kuten tässä just noiden lautasenkannattimien ostaminen. Ihan käsittämätöntä saamattomuutta. :)
PoistaAinahan voitte myös sisustaa lapselle jonkin oman nurkan vaikka makkariin, vaikkei omaa huonetta olisikaan? Esim. Lähiömutsi-blogissa on tehty kivasti niin muistaakseni.
onpas kiva blogi, jään seuraamaan touhujasi:)!
VastaaPoistaKiitos Elina! Varoitan, että postaustahti ei ole kovin tiivis tämän seitsemänviikkoisen käärön kanssa (en tajua, kuinka toiset sen tekee!), mutta jahka tästä pahimmasta kitinävaiheesta selvitään, lupaan olla taas aktiivisempi. :)
Poista