lauantai 29. syyskuuta 2012

Hyviä aikeita


Päivän sana: tweed. Tänä syksynä brittiläishenkinen, perinteinen tweed-kangas on näyttänyt minusta ihanalta etenkin villakangastakeissa. Koska uudelle takille ei kuitenkaan ole tarvetta, päätin kokeilla tweed-henkeä neulomisessa.

Kuvassa näkyvä huiviprojekti alkoi hyvää tarkoittavalla "käytetään loppuun jämälankoja" -ajatuksella, mutta projekti paisuikin luultua muhkeammaksi: lankakaupassa on käyty jo pariin kertaan, ja vieläkään tämä Iisakin kirkko ei ole valmis. Mutta neulomisjäljestä tykkään kyllä. Huivissa on sekaisin mustaa Isoveljeä ja valkoista alpakkalankaa patenttineuleena.

Viimeisimmällä lankakauppareissulla en sitten pystynyt vastustamaan kiusausta, kun huomasin, että Novita oli lukenut ajatukseni. Yksi syksyn uutuuslangoista oli nimeltään Tweed, ja etenkin tämä valko-harmaa-oranssi väriyhdistelmä oli justiinsa eikä melkein. Lapaset, sukat vai jotain muuta?

lauantai 22. syyskuuta 2012

Paras pasta evö

Plussaa Safkaa-kirjalle myös ulkoasusta!

Tätä kirjaa on monissa blogeissa jo puffattu, mutta kehunpa minäkin hieman: töistä saamani Hanna ja Alexander Gullichsenin Safkaa – parempaa arkiruokaa ansaitsee paikan keittokirjahyllyssä jo sen yhden ja ainoan reseptin takia, jota kirjasta olen kokeillut. Avokadopasta oli rehellisesti sanottuna paras pasta, jota olen syönyt vuosiin. Tosin sen ei ehkä pitäisi olla yllätys, kun ottaa huomioon, että ainesten joukossa on avokadon lisäksi muun muassa limettiä, chiliä ja pecorinoa. Can't go wrong.

Olen bongannut pari takuuvarmaa reseptiä myös Hanna Gullichsenin Chicling-blogista (muun muassa kirjassakin esitellyn varhaiskaalisalaatin). Sinänsä onkin jännää, että Gullichsenien Rafla-ravintolasta on parilla syömiskerralla jäänyt lähinnä valju fiilis. Ruoka on ollut tylsää ja makuunsa nähden ylihintaista. Ehkä pitää kokeilla vielä pariskunnan toista paikkaa Maxillia.

Sitä ennen valitsen kuitenkin yhden Helsigin lempiravintoloistani eli Atelje Finnen, jonne menemme tänään ystävien kanssa syömään ihan ilman syytä. Se on paras tapa viettää lauantaita, minkä tiedän. Hyvää viikonloppua kaikki!

(Niin ja ei ollut vaikea tehdäkään, tämä pasta.)

tiistai 18. syyskuuta 2012

ROSKALAVALÖYTÖ!!! ROSKALAVALÖYTÖ!!!

Siinä ne ovat – hintana vain pari rakkoa käsissä.

Sisustuslehtien klassisin klisee ovat ihmiset, jotka löytävät roskalavoilta Kukkapuron tuoleja, kattokruunuja ja rustiikkisia ruokapöytiä. En tiedä, minkälaisten roskalavojen ohi he kulkevat ja missä: niillä roskalavoilla, joihin minä törmään, on rakennusjätettä ja lastulevyhyllyjä. Tai oli viime lauantaihin asti, jolloin tein elämäni ensimmäisen oikean roskalavalöydön – ja vielä omasta pihasta!

Löytö tosin vaati hieman näkijän kykyjä, sillä se oli myrkynvihreän kankaan peitossa. Sisäpihan roskalavalle oli joku jättänyt kolme vanhaa Iskun pehmustettua toimistotuolia, joiden päällysteet olivat pahasti revenneet. Kankaan kulmasta pilkotti kuitenkin kauniinvärinen vaneri, ja koska muistin Parolan asema -blogin hienot toimistotuolituunaukset, näin siinä mahdollisuuden.

Olisiko näissä tummuneissa metalliosissa jonkin sortin industrial-henkeä?

Siippa kohotteli kulmiaan, kun revin vettynyttä kangasta ja murenevaa vaahtomuovia olohuoneen lattialla. Hänkin kuitenkin innostui, kun näki lopputuloksen (ja jopa auttoi kiltisti tuolien vahaamisessa). Hiekkapaperia ja pari kerrosta vahaa – hienot tuli! Yksi tuoli jää olohuoneeseen, toisen sijoitin eteiseen ja kolmas lähti pikkusiskon poikaystävän työtuoliksi.

Tässä vielä ennen-kuva. Ei se ihan Kukkopuro ole, mutta Made in Finland kuitenkin.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Pehmoisia unia, pikkuinen!


Tämä neulomus valmistui jo keskikesällä, mutta kirjoittamista piti pantata siihen asti, että sen uusi omistaja saapui maailmaan. Ystävien keskiviikkoaamuna syntynyt vauva sai lahjaksi vaunupeitteen, johon sovelsin jokunen vuosi sitten Dekosta bongaamani torkkupeiton siksak-mallineuletta – hieman pienemmässä koossa vain. Ohje löytyy täältä.

Peiton kooksi tuli noin 50x70 cm. Käytin samaa Isoveli-lankaa kuin ohjeessakin, mutta yksinkertaisena. Oli muuten tosi helppoa, hauskaa ja nopeatekoista! Mietin, että tuota siksak-kuviota voisi joskus kokeilla vaikka kaulahuiviinkin.


(Sitä paitsi peitossa voi nähdä vaikutteita siksak-kuoseistaan tunnetusta Missonin muotitalosta, jonka kanssa Lindex lanseerasi juuri yhteistyömallistonsa. Tämä vauveli on NIIN ajan hermolla!)

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Vähän kirppuilua

Siippa lähti työreissulle Roomaan, joten minä juon yksin kotona teetä, pesen pyykkiä, kuuntelen The xx:n uutta levyä (hyvä!) ja kohta syvennyn lokakuun Living Etc:hen. Sitä ennen esittelen teille kuitenkin pari kirppislöytöä viime viikonlopun Seinäjoen-reissulta.


Raitainen matto (noin 4 e) pääsi keittiötä raikastamaan, kunhan ensin näytin sille vähän juuriharjaa ja mäntysuopaa. Kesän viimeiset matonpesut, sweet!


Tamara Aladinilla tuskin oli mielessä sävy acid yellow, kun hän suunnitteli Riihimäen Lasille Mesimarja-vaasia – mutta se sana mulle joka tapauksessa tulee mieleen. Tämä kääntömaljakko (19 e) toimii käsittääkseni myös kynttilänjalkana.

Hyvää viikkoa, jokainen! Ehkä nähdään viikonloppuna Habitaressa.