perjantai 14. tammikuuta 2011

Väkertäjän tunnustukset

Tässä matossa uuden elämän saivat muun muassa rikkinäiset pyjamahousut ja kaverin hylkäämä joulupöytäliina.
"Siellä se taas väkertää jotain", totesi eräs asuinkumppani hiljattain, kun nykersin lattialla matonkudekerieni kanssa. Kieltämättä viime aikoina ilmassa on ollut jonkinasteisen käsityömanian piirteitä. Tekeillä on monta projektia yhtä aikaa: on peittoa, on mattoa, on huivia, on monenmoista korjausompelua. Lattialta löytyy kangassilppua, koko ajan meinaa kompastua lankakeriin ja tuolinkarmeille kasaantuu tuunaamistaan odottavia kirppisvaatteita.

Jotain sentään tulee valmiiksikin. Koska edellinen kakkosmatto vessaan -projektini oli epäonninen, piti yrittää uudestaan. Tällä kertaa värikombosta tuli hyvä, ja matto syntyi jälleen kokonaan kierrätysmateriaalista. Niin, ja se edellinen mattokin onneksi löysi uuden kodin - vuoden vanhalle siskontytölle väri ei ollut liian pastellinen.

Jotain muutakin olen sentään ehtinyt kuin väkertää: eilen kävimme Lasipalatsin bliniviikoilla herkuttelemassa. Suosittelen! Mehevät blinit ja tunnelmallinen miljöö. Uudenvuoden kuohuviinilupaustakin toteutin kunnialla.

4 kommenttia:

  1. Joulupöytäliina? Joulupöytäliina? Mä en tiennyt, että muilla kuin äidillä on sellainen.

    VastaaPoista
  2. I won't name any names, mutta se oli eräs yhteinen ystävämme Töölöstä päin. (tai ainakin mä tulkitsin tämän hylätyn kankaan joulupöytäliinaksi: se oli punainen ja siinä oli valkoisia lumihiutaleita).

    VastaaPoista
  3. Minkälevyisiksi sä leikkaat kuteet ja millä koukulla virkkaat? Mä oon koittaa väkertää vanhoista lakanoista säilytyskoreja. Aiemmin oon vaan tehny Toikan putkiksesta.

    VastaaPoista
  4. Kuteet on noin 2-3 cm leveitä ja koukun koko 10. Lakanakude on sen verran tönkköä, että virkkaaminen onnistuu helpommin, kun työntää koukun vain silmukan takareunan läpi (ei molempien reunojen). (jos tajuat, mitä tarkoitan- mulla on tämä virkkausslangi välillä vielä vähän hakusessa) :)

    VastaaPoista