keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Pari oivallusta äitiydestä

Tilkkupeitto on vilahtanut aikanaan täällä blogissakin: tein sen pötköttelyalustaksi veljentytölle kolmisen vuotta sitten, ja nyt se palasi kiertoon Elsalle.

Vauva täytää kaksi kuukautta. Hän on kasvanut paljon, ja niin olen minäkin. Muun muassa nämä asiat äitiys on minulle opettanut.

Tiettyjä tunteita ei voi ymmärtää, ennen kuin ne kokee. Tokihan kaikki varoittivat, että voi olla ahdistavaa, miten sidoksissa vauvaan ensialkuun on. Ja silti en mitenkään voinut oikeasti kuvitella, miltä tuntuu, kun se pieni on mielen taustalla koko ajan – silloinkin, kun itse istuu nauramassa kavereiden kanssa pitsan ja viinilasillisen ääressä toisella puolen kaupunkia. Ahdistavaa, ihanaa, ahdistavaa, ihanaa. Ja kuulemma loppuu ehkä siinä vaiheessa, kun lakkaa imettämästä.

Välineurheilussa on puolensa. Luin syksyllä Anu Silfverbergin Äitikortin. Päällimmäisenä kirjasta jäi mieleen ohje: hanki hyviä imetyspaitoja. Minä hankin, monta kappaletta. Se oli hyvä neuvo

Se todellakin muuttuu koko ajan kivemmaksi. Vaikka Elsa ei varsinainen koliikkivauva olekaan, oli toinen kuukausi tässäkin taloudessa aika itkuinen – ja välillä kieltämättä tuli mieleen, että onko elämä tästä eteenpäin pelkkää huutavan vauvan kanniskelua. Viikot kuluivat ja yhtäkkiä ne iltakitinätkin kestää jo huomattavasti paremmin, kun huutokonserttien välissä saa osakseen hurmaavia hymyjä ja intensiivisesti nappisilmillään tapittavan pienen ihmisen. Ja kun aamulla työntelee vaunuja aurinkoisessa lähiössä, huomaa oikeastaan olevansa aika onnellinen.

Kaiken tämän alla minä olen silti minä. Tykkään edelleen ihan samoista jutuista kuin ennen plussaa raskaustestissä: kaipaan jumppaan, skumpalle ja kirppikselle, suunnittelen ensi kesän festareita enkä edelleenkään ole yhtään kiinnostunut lastenvaatteista.

Ja lopuksi: kaikesta voi syyttää hormoneita. Esimerkiksi siitä, että alkaa itkeä, kun katselee kaupungilla penkkariautoja. Ja ajattelee, että tuollako se meidänkin tyttö 18 vuoden päästä seisoo. (Kyllä, mua alkoi taas itkettää. Tiedätte, mitä syyttää.)

6 kommenttia:

  1. Jes, äitiysasioita! Nämä ovat sattuneesta syystä juuri nyt kovin kiinnostavia. Oisko sulla tarkempia speksejä hyvistä imetyspaidoista? Mulla on mennyt raskausvaatteiden kanssa jo sen verran hermot, että olisi kiva sitten noiden kohdalla osua samantien kultasuoneen eikä tilailla ensin puolta internettiä hutiostoksia.

    Uskon kyllä, ettei noita tuntemuksia voi ymmärtää ennen kuin on itse samassa tilanteessa. Mä en ainakaan vielä näin vajaa kolme kuukautta ennen laskettua aikaa käsitä yhtään, miten se elämä sitten muuttuukaan uuden tulokkaan myötä. Ehkä ihan hyvä niin, muuten iskisi varmaan paniikki :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta suurin osa tarjolla olevista imetysvaatteista oli aika ankeita. Siksi ostin vain monta mustaa toppia ja t-paitaa, joita voin pitää vanhojen vaatteideni alla, ja yhden mustan merinovillaisen imetysneuleen. Mun omat on kaikki Boob-merkkisiä Helsingin Bebesistä, ja mustia siksi, ettei maitotahrat erotu. :) Avainsana musta näiden kohdalla (samoin kuin imetysliivienkin) on se, että niitä on riittävän monta (mulla yhteensä 5). Etenkin alkuun sitä maitoa on joka paikassa, ja hermot menee, jos niitä ainokaisia toppeja ja liivejä pitää koko ajan olla pesemässä.

      Juu, se on ihan hyvä, että sitä tunnetta ei tuossa vaiheessa vielä tavoita. Nauti loppuraskaudesta ja ota iisisti! Kohta tulee tämä vaihe, kun kaikki tehdään nopeasti ja yhdellä kädellä. :)

      Poista
  2. Hihii, hyvin puettu sanoiksi äitiyden juttuja. Hymyilyttää :)

    Ehtisköhän tuore äiti osallistua haasteeseen? http://www.rakkaudellatehty.fi/2014/02/minun-top-viisi.html

    Ai niin ja pari vinkkiä imetysvaatteiden hankintaan (kun itsekin oon sitä mieltä että ne monet imetysvaatteet on melko kamalan näköisiä), ainakin:

    http://www.nursingbra-shop.co.uk/ShowDetails.asp?id=112 (Samat kuin Bebesillä, mutta puolta halvemmalla...)

    http://www.sobea.se/ (Näitä saa toki myös Suomesta.)

    Sen mukavuuden ja imetysvaatteiden tärkeyden huomasin itse siinä vaiheessa kun halpisimetysrintsikat hiersi kyljet verinaarmuille... :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos tunnustuksesta! Yritän ehtiä tarttua siihen. :)

      Noi Sobean paidat näyttikin aika kivoilta, pitää pitää mielessä, jos vielä lisävaatteille tulee tarvetta! Ja joo, imetysrintsikoissa laatu ja istuvuus on kyllä tärkeää. Mä ostin parit liivit ihan kunnon liiviliikkeestä, ja ovat kyllä eri luokkaa kuin nuo Lindexin versiot, joita myös omistan.

      Poista