 |
| Paperikassi on mukavan jämäkkä ja käsittääkseni myös pestävä. Näitä voisin hankkia pari lisää vaikka lelujen säilytykseen. |
Ensimmäisiin viikkoihin vauvan kanssa liittyy suuri mysteeri: vaikka minityyppi nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, silti itsellä on sellainen olo, että ei ehdi tehdä mitään. Ruuanlaitto tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta, hyvä kun suihkuun pääsee. Aika monista asioista huomaa myös tinkivänsä, ja yhtäkkiä varpaankynsien lakkaaminen tai irtoteen hauduttelu ei enää tunnukaan niin olennaiselta puuhalta. Myös siisteyskäsitys muuttuu – ainakin meillä vaunukoppa, harsot ja lelut saivat olla just siinä, mistä ne kätevimmin sai käyttöön, esteettisestä vaikutelmasta viis.
Jokunen viikko sitten havahduin siihen, että eihän näin tarvitsisi enää olla. Nykyään arki vauvan kanssa on jo sen verran lunkia, että siisteydelle ja säilytysratkaisuillekin voi uhrata jonkin ajatuksen. Tähän asti parvekevaunujen makuupussi ja Elsan ulkovaatteet olivat lojuneet päivisin olkkarin matolla, mutta Nudgesta löysin paperipussin, johon ne voi sulloa piiloon.
Parhaita saamiani äitiysvinkkejä muuten oli tehdä ennen vauvan syntymää pakkaseen ruokaa noiden alun kaaosviikkojen varalle. Jos taas olet menossa katsomaan tuoretta vauvaa, vie ihmeessä mukanasi ruokaa (ja siis ihan oikeaa ruokaa – tässä vaiheessa muiden tekemä makaronilaatikko on mitä suurinta luksusta.)
Nuo molemmat ruoka jutut on kyllä niin totta :)
VastaaPoistaNo niinpä! Miten liikuttavan onnelliseksi voi tulla jostain pakastetusta lasagnesta. :)
PoistaVoi voi... juuri tuollaistahan se alussa oli. :) Ja kun sinne suihkuun pääsi niin sieltä piti suoriutua hirveällä tohinalla. :D
VastaaPoistaNyt on samalla haikeaa ja ilahduttavaa, kun lapsonen on jo niin iso että konttaa ja jaksaa hieman seurailla äitin touhuja. Äiti saa pyykitkin kaikki kerralla kuivumaan ja jaksaa jo lakata niitä varpaankynsiäkin. :D Niin kovin nopeasti aika menee...
Mä muistan kirkkaana sen hetken noin pari kuukautta sitten, kun ehdin laittaa varpaankynsiin kaksi kerrosta kynsilakkaa. :) Siitä tajusi, että homma on alkanut helpottaa.
VastaaPoistaMä en ehtinyt aluksi juoda edes pussiteetä, kun tuntui että kersalle tuli heti joku hätä kun teen sai kuppiin. Nyt oon jo ehtinyt nautiskella useampiakin kuppeja, ah mikä nautinto! Toi alun häslinki on kyllä niin totta. Vaikka meitä oli koko ajan kaksi kotona, ei silti saatu yhtään mitään tehtyä. Nyt on jo parempi tilanne :)
VastaaPoistaJoo, kummasti se helpottaa ja muuttuu koko ajan kivemmaksi, vaikka meilläkin tyyppi alkaa olla sellainen kaikkeen tarttuva ja tavaroita heittelevä vandaali. :)
Poista