En ole erityisen nuuka tai tarkka rahoistani - pikemminkin olen kohtalaisen höveli kuluttaja - mutta silti saan aina valtavat kiksit siitä, kun jonkin asian saa käytettyä loppuun. Luultavasti se liittyy järjestelmälliseen ja tarkkaan luonteeseeni: näyttää ja tuntuu kivalta, kun kaikelle löytyy paikkansa eikä mitään mene hukkaan. Olen siis niitä ihmisiä, jotka leikkaavat rasvatuubin halki, jotta siitä saa tiristettyä irti viimeisetkin pisarat.
Tätä ideologiaa sovelsin myös, kun taannoisesta tunikasta jäi ylitse pari kerää harmaata lankaa. Yhdistin ne lankakorista löytyneeseen mustaan puuvillalankaan ja neuloin veljentytölle villatakin. Joku kumma värikoodiaivopesu on minuunkin näköjään uponnut, koska mietin hetken, että voiko yksivuotias käyttää mustaharmaata. Ja tajusin saman tien, että totta hitossa voi.
"Jämät käyttöön" - koulukunnan edustajat pääsevät vauhtiin erityisesti jääkaapilla. Itse hyödynsin tänään vajaan pestopurkin tekemällä iltapalaksi pesto-vuohenjuustoleipiä. Mainio, Riikka-ystäväni ohje kuuluu about näin: levitä Real-leivälle vihreää pestoa, vuohenjuustoa ja päälle loraus hunajaa. Uuniin 200 asteeseen n. 5-10 minuutiksi. Ja kuvan ei muuten kannata antaa hämätä - näitä syödään kerralla vähintään kolme.
Hyötykäyttöajattelun huono puoli on, että se saattaa synnyttää uusien jämien kierteen. Pesto on kyllä käytetty, mutta sen sijaan jääkaapissa on puolikas paketti vuohenjuustoa. Mitähän siitä keksisi?
Vuohenjuusto uuniin punajuurilohkojen, öljyn, hunajan ja yrttien kanssa. :)
VastaaPoistaMmm... Kuulostaa hyvältä! Ja punajuuret sopis hyvin tähän syksyyntyvään tunnelmaan.
VastaaPoista