tiistai 3. elokuuta 2010

Tunnearvoa eteiseen


Sisko perheineen muutti, ja samalla heiltä jäi ylimääräiseksi pöytä, joka aikanaan on palvellut tätini kampauspöytänä. Minä tartuin tilaisuuteen ja nappasin aarteen eteiseemme. Päälle laitoin koreja huiveille ja lapasille.

Eteisen pöytä on niitä kohtia asunnossa, joita on turha haaveillakaan pitävänsä siistinä. Aina sille kasautuu postia, sateenvarjoja, avaimia, kolikoita, huulirasvoja, aurinkolaseja, pyöränpumppuja ynnä muuta roinaa. Ihailen tätä kuvaa sitten joskus, kun kaaos on ottanut vallan.

Pienoiseksi sisustuslehtikliseeksi on muodostunut hokea lausetta "Pidän huonekaluista, joilla on tarina". No, tottahan se on. Tästä pöydästä tekee ihan erityisen sen historia.

1 kommentti:

  1. Hyvältä näyttää, aivan ikävä tulee..

    VastaaPoista