Meikälikan värioppia

Sininen. Jostain se taas ilmestyi elämääni.

Lueskelin kirjaa nimeltä Väreillä kodikasta (WSOY, 2010), ja aloin miettiä suhdettani väreihin. Kirjan sisältö sinänsä oli melkoista liibalaabaa, tyyliin "punainen on vahvojen tunteiden väri", mutta kuvat olivat ihania. Samoin tekstin tavat kuvata erilaisia värisävyjä: ei keltaista vaan sinappia, maissia, sahramia ja sitruunaa, ei vihreää vaan omenaa, limettiä, pistaasia, pihkaa ja avokadoa.

Lapsena rakastin vain ja ainoastaan vaaleansinistä. Sitä piti olla sängynpeitoissa, matoissa, vaatteissa ja - kyllä - myös silmälasinsangoissa. Lapsuuden yliannostuksesta johtunee, että en ole aikuisena ikinä innostunut sinisestä. Muutaman vuoden takainen trendiväri turkoosi tuntui imelältä, tummansininen on vain huono musta. Oikeastaan ainoa sininen, jolle lämpenen, on syvä petrooli.

Viime vuosina olen havainnut pientä liennytystä minun ja sinisen suhteessa. Jopa siinä määrin, että ikkunalautaamme koristaa sinivalkoinen Characterin K-kirjain. Hiljattain sisustuslehdetkin lupasivat, että sininen on taas muotia. Hmm. Kunhan eivät kaiva naftaliinista niitä kammottavia sinivalkoisia unikkokankaita.

Räikeän oranssi matkalaukku kulki äitini matkassa 60-luvulla.

Kun vuosituhannen taitteessa sisustin ensimmäistä omaa kotiani, muotia oli kaikenlainen retroilu. Kirppiksiltä etsittiin 60- ja 70-luvun kukkakankaita, ja mitä kirkkaammat värit, sen parempi. Tuolloin rakastuin eritoten oranssiin ja keltaiseen, ja niistä pidän yhä - tosin vähän pienemmässä mittakaavassa kuin ennen. Nykyään oranssiksi mausteeksi riittää äidin vanha matkalaukku kaikessa räikeydessään. Yläasteen kuvaamataidon tunneilta mieleeni painui unohtumattomasti sana "vastaväriharmonia" - se on juurikin se, joka saa tuon oranssin ja sinisen kombon toimimaan.

Musta-kelta-harmaat tyynyt ompelin ylijäämäkankaista.

Mitä jää jäljelle? Vihreä kaikissa sävyissään - ihana. Mustan ja valkoisen kombo - pettämätön. Harmaa - uusin lempivärini ja parhaimmillaan johonkin kirkkaaseen värisävyyn (kuten vaikka kuvan tyynyjen keltaiseen) yhdistettynä. Punainen - kirkas paloauton sävy on ihana tehoste, mutta pinkkiin tai tummanpunaiseen en koske. Violetti ja minä taas olemme aina katselleet toisiamme kohteliaan välimatkan päästä. Violetti on minusta kaunis väri, mutta itse en osaa sitä käyttää.

Mustavalkoinen terästettynä kirkkaalla värillä on yksi suosikkiyhdistelmistäni. Marimekon mukissa jopa kammoksumani pinkki toimii.