keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Valivalivali. Ja pari kivaa kuppilaa.

Toriaamiaisella naurattaa, vaikka käsi onkin paketissa.

Olen viime päivinä alkanut ymmärtää, miltä tuntuu loukkaantuneista urheilijoista. Tapahtumaketju alkoi sunnuntai-iltana säilyketölkin terävästä kannesta, johti kolmeen Haartmanin sairaalan päivystyksessä vietettyyn tuntiin ja päättyi paketoituun oikean käden etusormeen, jossa tällä hetkellä on mätäkuun tulehduttama haava. Ja jolla ei tietenkään voi sen paremmin neuloa kuin virkatakaan. Ja se on kuulkaas vaikeaa.

Jos jotain hyvää täytyy tilanteessa nähdä, niin ainakin se opettaa hidastamista: nyt on turha edes miettiä matonpesua tai lipaston maalaamista. Sen sijaan voi viettää päivän siirtymällä lähiseudun kuppilasta toiseen ja lukemalla rannalla uutta Dekoa. (Vilkaisitteko muuten niitä asuntomessusisustuksia? Näyttivätpä tyl-sil-tä!)

Osallistuin hiljattain keskusteluun siitä, täytyyko lomalla lähteä pois kotoa, jotta se tuntuu lomalta. Itse olen asian suhteen kahden vaiheilla: kesälomaan on toki kiva ujuttaa jonkin sortin matkailua, mutta samalla kaipaan myös sitä, että ehdin tehdä kotikulmilla sellaisia asioita, joihin normiarkena ei tunnu riittävän aikaa. Parin kilometrin säteeltä tästä Hakaniemi-Kallio-akselilta löytyy esimerkiksi älyttömän paljon kivoja kahviloita, joissa on mukava vain istua lukemassa kirjaa ja hörppimässä jääteetä.

Ja niistä puheen ollen, olkaa hyvät: Maijan ravintolaopas itäiseen kantakaupunkiin! Mukana sekalainen otos ruokapaikkoja, baareja ja kahviloita.

Hakaniemen tori. Täällä kannattaa käydä aamiaisella. Me suuntaamme aina suoraan sille kojulle, jossa myydään joka päivä riisipuuroa ja jotain toista puuroa. Varo ahneita lokkeja, anna kolikko soittoryhmälle.

Ihana Kahvila. Kontteihin perustettu kahvila sijaitsee Kalasataman kärjessä, keskellä epämääräistä purkutyömaata. Täällä voi tiirailla Helsinkiä uudesta perspektiivistä. Seuraa vihreällä reunustettua pyörätietä, niin löydät perille.

Lemongrass (Kolmas linja 12). Helsingin sympaattisin, sievin ja minusta myös maukkain thaimaalainen ravintola.

Rytmi (Toinen linja 2). Tämä listaus olisi huijausta ilman Rytmiä, sillä sieltä minut löytää varmimmin – vaikken koskaan ole edes miettinyt, mikä kyseisessä baarissa on niin kivaa. Ehkä se, että siellä käyvät kaikki tututkin. Ja pitäähän ihmisellä kantapaikka olla.

Silvoplee (Toinen linja 3). Kallion perinteinen kasvisruuan ja elävän ravinnon buffet (älä anna julkkismaineen hämätä: kaikki kunnia Satu Silvolle ravintoloitsijana). Täällä käyn tosin mieluummin talvella, sillä kesää ei juuri sisätiloissa aisti.

Hanko Sushi (Hakaniemen halli). Ilo oli meidän taloudessamme ylimmillään, kun Hakaniemen halliin jokin aika sitten avattiin kelpo sushipaikka. (Ja kyllä, tiedostan hyvin, millainen klisee nykypäivänä on retostella sushinsyömisellään. Vaan hyvää se on silti.)

Siltanen (Hämeentie 13 B). Tässä baarissa palvelu on parhaimmillaankin lähinnä välinpitämätöntä, mutta ruoka on kelpoa ja terassi kaupungin mukavimpia.

Bear Park Cafe (Karhupuisto). Vanha lippakioski on rakennuksena hurmaava, Karhupuisto puolestaan rauhallinen suvanto Tokoinrannan ja Helsinginkadun härinän välissä. Listalta löytyy muun muassa Bionade-limuja ja Helsingin jäätelötehtaan jäätelöitä.

Menkää ja nauttikaa!

2 kommenttia:

  1. Ou nou, sormionnettomuus! Mä kohtasin viime kesänä veitsen, joka leikkasi tehokkaasti sekä melonia että sormea. Siellä päivystyksessä olin minäkin - aika mielenkiintoinen kokemus muuten. Paraneminen kestää, mutta koita jaksaa!

    Nyt otat vaan rennosti ja kiertelet noita kuppiloita. (Ainakin siihen saakka, kun kyllästyt kuuntelemaan tarjoilijoiden/myyjien/ynnä muiden ihmisten kommentteja ja arvailuja sormesi tilasta/kohtalosta/paranemisajasta.)

    VastaaPoista
  2. Kiitos tsemppauksesta! Ja kyllä, päivystys oli kokemus sinänsä. Siellä oli onneksi tosi rauhallista, ei mitään deekuhässäkkää, ja lopulta kaikki toimi - kunhan vain jaksoi odottaa. Mutta olen mä silti iloinen, että virka-aikaan saan asioida työterveydessä. Enpähän ole viivästyttämässä jonossa niitä mummoja ja pappoja, joilla oikeasti ei ole muuta vaihtoehtoa.

    VastaaPoista