torstai 13. toukokuuta 2010

Rikoota ja kierrätyskapinaa

Mä en näköjään tällä hetkellä kykene tuottamaan mitään muuta kuin huiveja. Nyt oli sentään vuorossa astetta kesäisempi materiaali eli trikoo. Löysin Uffin kolmen euron päiviltä kaksi kivanväristä t-paitaa, leikkasin niistä vartalo-osan ja ompelin pötkylöiksi. Voi käyttää joko yhdessä tai erikseen.

Tältä näyttävät henkarilla...


...ja tältä kaulaan kiedottuina.



En tiedä, kuinka fiksua ja ekologista loppujen lopuksi on ostaa ehjiä - vaikkakin käytettyjä - paitoja ja saksia niitä huiveiksi. Mutta onneksi meidän naapuripihassa on energiajakeen keräys, jonne pystyy viemään kangasjätteen kierrätettäväksi. Se on meikäläisen pientä arjen kapinaa: uhmaan talkkarin kieltoja ja kiikutan salaa energiajaepussejani naapurin roskiksille. Todellinen ekoterroristi.

4 kommenttia:

  1. Loistavaa ekoterrorismia! Me ei olla vielä saatu aikaiseksi hankkia biojäteastiaa (häpeän...) ja mä suunnittelen koko ajan, että käyn kippaamassa biojätteeni naapuririvitalon astiaan. Vielä en ole uskaltanut ja toivottavasti pian löytyy omasta pihastakin se kompostori, niin ei tarvikaan. Mutta on ihana olla edes ajatuksissaan kapinallinen!

    VastaaPoista
  2. Joo, mä saan tästä aikamoisia kiksejä! :) Sinänsä Helsingissä on kyllä superhelppoa kierrättää, kun kaikki kierrätysastiat löytyy omasta pihasta (ainoastaan lasia ja metallia joudun kuskaamaan kauemmas). Eli ei voi kauheasti ekojeesustella, kun homma on tehty helpoksi - toista se on pienemmillä paikkakunnilla. Vaikka vissiin siellä Sjoellakin on asiassa edistytty?

    VastaaPoista
  3. Hei, miten sä leikkasit ne vartalo-osat niistä paidoista, ja millä logiikalla ompelit? Mä oon täydellinen aloittelija ompeluhommissa ja muutenkin käsitöissä, mutta tätä ajattelin testata, on sen verran monta vanhaa T-paitaa kaapissa. Mutta siis logiikkani pettää heti kättelyssä. Hints? Kiitos:)

    VastaaPoista
  4. Leikkasin siis paidoista irti hihojen alapuoleisen osan (eli sen vyötärön tienoon), josta tulee kaulaansopiva putkilo ihan itsessään. Munkin logiikka meinasi kyllä pettää, kun aloin ommella tämän putkilon reunoja toisiinsa, kun halusin siitä umpinaisen tuubin, jossa nurja puoli ei näy - koska tätähän ei voi kääntää nurin, ommella reunoja nurjalta puolelta ja kääntää sitten taas oikeinpäin. Hankalaa. Mutta ompelin sauman nurjalta puolelta kääntämättä putkiloa kokonaan nurin, ja sitten loppuaukon ompelin oikealta puolelta käsin. Tää oli nyt tosi vammainen selitys, mutta parempaan en pysty.:) Kannattaa vaan kokeilla itse.

    Jos haluaa paksumman, kunnolla kasaan menevän huivin, niitä putkiloita kannattaa ommella muutama päällekkäin. Eli laitat siis kaksi putkiloa oikeat puolet vastakkain ja surautat reunat yhteen.

    VastaaPoista