lauantai 2. huhtikuuta 2011

Parhaat pölynkerääjät

Huomasin kuvaa ottaessani, että Lundia on vähän kallellaan. Hups.

Kirjat ovat aina olleet olennainen osa elämääni. Lapsuuteni kohokohtia olivat ne päivät, kun ajettiin kirjastoon ja sai lainata urheilukassillisen Agatha Christieitä, Tarzaneita ja Nummelan ponitalleja. Ja olihan Alvar Aallon suunnittelema Seinäjoen kaupunginkirjasto myös älyttömän kaunis paikka, vaikka silloin en ehkä osannut sitä tarpeeksi arvostaa.

Tässä kasassa ovat äskettäin luetut kirjat ja ne, jotka odottavat lukemistaan. Viimeksi luin Turkka Hautalan Paluun, seuraavaksi vuorossa on Carol Shieldsin Pikkuseikkoja.

Pidän kirjoista myös sisustuselementtinä (minkä vuoksi on onnellista, etten ole kovin tarkka pölyjen pyyhkimisen suhteen). Saan työni puolesta jonkin verran kirjoja, ja meidän perheessä niitä on ollut tapana ostaa aina joulu- ja synttärilahjoiksi, eli hyllyntäytettä myös kertyy kiitettävää vauhtia.

Asunnossamme on kaksi kirjahyllyä, siipan ja minun vanhempien vanhoja perus-Lundioita, mutta niiden lisäksi kirjoja lojuu epämääräisinä kasoina siellä täällä. Eteisessä odottaa myös yksi kassillinen, jota olen ajatellut tarjota lähidivariin - ei mitään aavistusta, huolivatko ne niitä myyntiin edes ilmaiseksi. Vaikka kulutankin kirjoja ahkerasti, en toisaalta suhtaudu niihin erityisen tunteellisesti: sotken niitä ruokatahroilla, lainailen ja pistän kiertoon, kun olen lukenut.

P.S. Huomasin muuten juuri, että blogi on päässyt kaikessa hiljaisuudessa täyttämään vuoden. Jei! Kivaa on ollut, ja myös motivoivaa: usein käsityö- tai sisustusprojekti valmistuu sutjakammin, kun ajattelen, että olisihan tästä kiva päästä jo kirjoittamaan. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille!

11 kommenttia:

  1. Onnea ihanalle blogille! Sun päivitys on aina ilo :)

    Divarit on muuten vissiin aika nirsoja nykyään, siskolle olivat sanoneet että ottavat vain tämän vuoden kirjoja...

    VastaaPoista
  2. Joo, kyllä se kirjahylly oli suorassa vielä siellä Pohjolantiellä, missä sinä synnyit. Mutta niin aika koettelee: kirjahyllyä ja meitä muitakin, ei olla enää ihan vatupassissa... Kauniita ovat kirjat, mutta erityisesti pisti silmääni se matkalaukku siellä kirjahyllyn alla. Se on papan ja mummun matkalaukku, joka otettiin mukaan tärkeille matkoille Tampereelle ja messuille, kun pappa lähti tuulettumaan ja tutustumaan puusepänteollisuuden uusiin tuuliin ihan Helsinkiin saakka.
    Ja sitten radikaalityttärensä otti ja maalasi sen, sanoisinko...aika reippailla väreillä. Täytyy näin jälkikäteen sanoa, että oli kyllä kauniimpi alkuperäisvärissään ruskeana. Mutta kaunis muisto se on kuitenkin värikkäänäkin.
    Kuin myös Lundia.
    Mukava, että ne ovat edelleen olemassa ja kuljettavat samalla mukanaan muistoja menneiltä vuosikymmeniltä.

    VastaaPoista
  3. Onnea hyvän blogin syntymäpäivän johdosta! Tästähän on löytynyt kimmoke(!) meillekin. Ja jos kirjoja sisutuselementiksi tarvitset, niin vintiltä löytyy. Terv. H&P

    VastaaPoista
  4. Sokerikorppu, kiitos kaunis! Vähän pelkään samaa noiden kirjojen suhteen. Hiljattain oli lähi-Fidankin ovessa lappu, että eivät ota vastaan lainkaan kirjoja. Ehkä pitää kokeilla bookcrossingia.

    Ja anonyymi: Lundiat ovat palvelleet hyvin, kiitos niistä. Kuten myös matkalaukusta.:)

    H&P, kiitos! Mukavaa, että blogi-inspiraatio on ollut tarttuvaa laatua!

    VastaaPoista
  5. Onnea 1-vuotiaalle blogille! Täällä on aina kivoja juttuja, niin käsityöt, kirppislöydöt kuin sisustuskin kiinnostaa nääs. Ja Nummelan ponitallit on kyllä lapsuudessa luettu erityisellä hartaudella :)

    VastaaPoista
  6. Kiitos Ellu! Mä muistan jopa Nummelan ponitallilaisten nimiäkin (ainakin Päkä, Kikka ja Repe siellä oli. Ja hevonen, jonka nimi oli Kafka).

    VastaaPoista
  7. Hyvää blogisynttäriä! Mä täällä käyn säännöllisesti kyyläilemässä, että mitä kivaa oot taas keksinyt, kun livenä saattaa mennä joskus jotain ohi silmien. Ite harjoitin äsken sitä osaa "sisustamisesta", missä oon hyvä, eli järjestelin armottomasti! :) Keep up the good work!
    -Aino

    VastaaPoista
  8. Tattis Aino! Järjestely on erinomainen sisustamisen muoto, mäkin harrastan sitä säännöllisesti (jopa siinä määrin, että joskus en meinaa muistaa, mihin olen minkäkin tavaran järjestänyt.:)

    VastaaPoista
  9. Onnea vielä 1-vuotiaalle! Kiva on blogi, juu. Tänne on aina ilo tulla.

    Ja voi kyllä, Nummelat on luettu hartaudella. Meidän kirjastotäti oli niin kiva, et jemmas mulle uutuudet tiskin alle, kun tiesi, et käyn siellä kumminkin joka toinen päivä vähintään ja just Nummelat on mun suosikkeja.

    Ja eikös yhden koiran nimi ollut Fifi?

    VastaaPoista
  10. haha, juu, kikan koiran nimi oli fifi! ja repe oli niiiin cool...

    VastaaPoista
  11. Kiitos, Hertta! Blogi-innostukseni herättäjänä teidän blogikin oli aikanaan tärkeä tekijä.

    Ja Ellu, Fifipä hyvinkin. Ja Fifin koko nimihän oli Fidelene Josephine Flapparette Sant Cyr (tämä tosin selvisi googlesta. Nummelan ponitallilla oli hyvin yksityiskohtainen Wikipedia-artikkeli).

    VastaaPoista