 |
| Tätä asetelmaa ei tarvinnut lavastaa – lelut, tutit, tuttipullot ja itkuhälyttimet ovat ottaneet pysyvän paikan sisustuksessamme. Ja tämä on vasta alkusoittoa leikkivuosien lelukaaokselle. |
Mikäli otos tuttavapiiristäni antaa yhtään osviittaa, siivoaminen on yksi niistä asioista, joista pariskunnat riitelevät eniten. Niin myös meillä. Ja kun vauva-arjessa sotkun määrä vain eskaloitui mutta siivoamiselle ei tuntunut olevan sitäkään vähää aikaa mitä ennen, päätimme ensimmäistä kertaa elämässämme turvautua siivousfirman apuun.
Voi, se on ollut paras päätös pitkiin aikoihin! Joka toinen perjantai Siskon siivouksen ystävälliset virolaisnaiset imuroivat, pesevät lattiat, pyyhkivät pinnat, kuuraavat vessan ja kylppärin, pyyhkivät keittiön kaapinovet ja siivoavat roskiskaapin (homma, jota, krhm, ei tässä taloudessa oltu kai tehty kertaakaan muuton jälkeen.) Siivoamisen ajaksi minä ja Elsa kipaisemme vaunulenkille ja palaamme parin tunnin päästä aloittamaan viikonlopun putipuhtaaseen kotiin. Siivousten välissä riittää pieni rätin heilutus ja lattioiden lakaisu.
Homma kustantaa meidän kokoisestamme asunnosta (99 neliötä) 114 euroa per kerta, josta kotitalousvähennyksenä saa takaisin 45 prosenttia. Olen laskenut, että tämä maksetaan helposti niillä rahoilla, jotka säästyvät siitä, että meillä ei enää ole samanlaista mahdollisuutta törsätä ulkona syömiseen.
Silti siivoojan palkkaaminen on pannut mut kummallisesti puolustuskannalle. Ensinnäkin mun pitää jatkuvasti perustella sitä itselleni ja muille tuolla ulkona syömisestä säästyvällä rahalla. Korostan myös, että tilanne katsotaan uusiksi syksyllä, kun mun vanhempainraha vaihtuu pienempään kotihoidon tukeen. Ettei meitä vaan luultaisi rikkaiksi.
Toisekseen olen huomannut miettiväni, että pidetäänkö meitä nyt laiskoina. Eikö ne itse saa kämppäänsä siivottua, kun se Maijakin luuhaa kotona kaiket päivät? Ja ennen siivoojien ekaa visiittiä teki mieli putsata ainakin se roskiskaappi, koska mitä nekin meistä muuten ajattelee. Siis siivota siivoajia varten. Voi huokaus. Onneksi luultavasti kukaan ei oikeasti paheksu meitä, ja jos paheksuukin, siitä viis.
Jonkun muun siivoama koti tuntuu nimittäin vähän samalta kuin jonkun muun tekemä voileipä – siltä paljon puhutulta arjen luksukselta.
Mä niin palkkaisin siivoojan, jos en kärsisi siitä "pitää siivota siivoojaa varten" -syndroomasta. Laiskaksi voin sen sijaan leimautua mennen, tullen ja palatessa. Sitähän olenkin.
VastaaPoistaSe on kyllä paha syndrooma! ONNEKSI sain kuitenkin estettyä itseni. Mä siis tavallaan jopa ihan nautin siivoamisesta - silloin, kun siihen on aikaa. Tuo meidän pieni vaan on vielä niin ennakoimaton, että välillä nukkuu tunnin ja välillä neljän tunnin päikkärit. Ja sit ei koskaan tiedä, mihin ehtii ruveta. Ja viikonloppujen yhteistä aikaa taas ei jaksaisi uhrata siivoamiselle.
PoistaMaija, teitte sen, mistä mä olen haaveillut. Taidan lopultakin repäistä ja tilata siivoojan meillekin. Mielenterveyskin tykkäisi: siivous ei paljasta meikäläisestä parhauksia. :D
VastaaPoistaSuosittelen kyllä ehdottomasti! Ja saa myös olla iloinen siivousammattilaisten työllistäjä ja kansantalouden (sekä Suomen että Viron) rattaiden pikku pyörittäjä. :)
PoistaMeillä mies aloitti viime vuoden alussa työt muualla siten, että olen maanantaiaamusta torstai-iltaan yksin kotona. Oikeastaan meidän vakaana aikomuksena oli palkata tuolloin siivooja, jotta viikonloppuisin ei tarttisi käyttää yhteisestä aikaa kämpän puhtaanapitoon (en ole vielä koskaan saanut arkena töiden jälkeen aikaan mitään kodinhoidollisesti kokkausta vaativampaa). Jotenkin homma sitten kuitenkin jäi, koska ensin ajateltiin, että maksetaan nyt häät ensin, ja sen jälkeen en oikein edes tiedä miksi. Väistelemme siis pölypalloja tututtuun tapaan siihen asti, että vieraita on tulossa tai homma käy sietämättömäksi :) Katsotaan, miten tilanne kehittyy vauvan saavuttua.
VastaaPoistaMähän olen ollut oikeastaan aina sitä mieltä, että siivouksesta maksaminen on parhaimman luokan investointi. Jos en nauti siivoamisesta, miksi en maksaisi siitä, että saan käyttää siihen kuluvan ajan johonkin oikeasti kivaan tekemiseen? Toisenlaiisin asenteisiin törmää kyllä järjestään. Mekin saatiin oikeastaan pelkästään ihmetteleviä kommentteja siivoojasuunnitelmistamme puhuessamme (vähintäänkin rivien välistä oli luettava, että kaksio on kyllä saatava siivottua myös itse). Ihan naurettavaa pelleilyä. Onhan meillä myös esim. astianpesukone, koska käsin tiskaaminen ei huvita, ja jos ihmisellä on varaa siivoojaan, miksei sellaista voisi ottaa?
Joo, siitä omasta ajastahan tässä just maksetaan. Ja myös siitä, että joku oikeasti jaksaa siivota KUNNOLLA, kun itsellä se puuha on välillä vähän sinne päin. :) Ikävää, että saitte kuulla tuollaisia kommentteja. Niistä viis, ja suosittelen kyllä siivoojaan investoimista!
PoistaMulla ei ole lapsia (eikä tule), mutta siivooja on varmasti niitä ensimmäisiä asioita joita aion hankkia kunhan valmistun ja palkka on sen kokoinen, että siitä maksaa muutkin kun pakolliset laskut. Siivoaminen on niiiin ärsyttävää.
VastaaPoistaPelastakaa siis todellakin niin Suomen kun Viron talous, palkatkaa siivoojia. ;D
No todellakin! Tsemppiä opintoihin - se siivoojan palkkaaminenhan on ihan hyvä kannustin valmistua. :)
PoistaTuo on niin järkevää!! Jos täällä Islannissa oisi samanlainen systeemi, niin varmasti ottaisin siivojan myös meille! Mä arvostan ensinnäkin aikaani sen verran paljon,että maksan mielelläni siitä että saisin lasten kanssa vaikka tehdä jotain sillä aikaa kun joku muu siivoaa. Ou jees.
VastaaPoistaJep. Ainut asia, mitä nyt mietin, on se, että miksei me tehty tätä jo aikaisemmin. Olisi meinaan aika moni riita jäänyt tässä taloudessa riitelemättä... :)
PoistaPalkkaan heti siivousfirman, kun saan kämpän siihen kuntoon, että täällä mahtuu kävelemään huoneesta toiseen ja pääsee ikkunan viereen pesemään sen. Ja näkyy joitain pyyhittäviä pintoja.
VastaaPoistaSiivoojan tuloa edeltävän siivouksen nimi on muuten "huiskeri". Löytyy sanakirjasta Elimäen tarkoitus.
Hahaa, huiskeri on ihan täydellisen kuvaava sana! :)
Poista