Kynttilöitä, jouluvalot ja hyasintti ikkunalla, siivottu koti ja vuoden isoin ruokakauppalasku = joulu hyvässä vauhdissa. |
Tämä joulu tulee taatusti jäämään mieleen yhtenä kummallisimmista ja erityisimmistä. Tähän asti olen viettänyt elämäni jokaisen joulun Seinäjoella lapsuudenkodissani vanhempien, sisarusten ja muun lähisuvun kanssa. Moni perinne äidin jouluruuista ala-asteella askarreltuihin susirumiin joulukoristeisiin ja hautausmaavisiitteihin on pysynyt samanlaisena niin kauan kuin voin muistaa. Siksi en voi olla olematta pikkuisen haikea, enkä tiedä, kumpaa siskoani kadehdin enemmän: sitä, joka istuu äidin lihapatojen ääressä Pohjanmaalla, vai sitä, joka päätti tehdä ex tempore -joulureissun New Yorkiin.
Me siis ihmettelemme tänä vuonna joulua kaksin Helsingissä, josta lähes kaikki ystävätkin ovat karanneet muualle. Laskettu aika on sen verran lähellä, että emme uskalla ottaa riskiä, että lapsi päättäisi alkaa syntyä joulun ruuhkajunassa.
Toisaalta jotain mukavaa on siinäkin, että kiireestä ja tungoksesta ei näinä pyhinä ole tietoakaan. Ja onneksi joulun tekee myös moni sellainen asia, joihin itse pystyy vaikuttamaan. Esimerkiksi se, että kämppä on siivottu (ei-stressiä-aiheuttavasti mutta riittävästi, check), paljon kynttilöitä sytytetty (check), konvehtirasia korkattu (check) ja hyasintintuoksua nuuskittu (check). Huomisen jouluruuiksi on varattu hirvipaistia ja maa-artisokkalaatikkoa Herkun ja koukun ohjeella, kinkkuvoileipiä, juustoja, kalaa, riisipuuroa, torttuja – ja tietysti lisää suklaata. Joulupäivänä ulkoistamme ruuanlaiton ravintola Sunnin väelle.
Pöytäkuusen kannoin kotiin Hakaniemen torilta, lasiset koristepallot löytyivät Granitista. |
Pari pakettiakin on pienen joulukuusen alle kertynyt, mutta parhaan joululahjan saamme vähän jälkikäteen perjantaina. Meidän minityyppi hengaa vatsassa sitkeästi perätilassa: siksi jos ihmeitä ei tapahdu, hän tulee maailmaan keisarileikkauksella 27.12. Pitäkää peukkuja, että kaikki menee hyvin.
Hyvää joulua ja hurjasti onnea matkaan perjantaille. :) Kaunis joulutunnelma teillä.
VastaaPoistaKiitos, ja oikein hyvää joulua sullekin! :)
VastaaPoistaTsemppiä perjantaille! Kolme sektiota kokeneena voin sanoa, että toipuminen on aluksi aika raskasta, mutta päivä päivältä helpottaa. Mitä sitä yhdestä haavssta, kun lopputulos on maailman ihanin!
VastaaPoistaSe toipuminen tässä oikeastaan jännittääkin enemmän kuin itse operaatio - helpolla pääsee, kun saa jättää varsinaisen synnytyksen ammattilaisten käsiin. :) Kiitos tsempeistä!
PoistaTsemppiä viime metreille ja ihanaa joulun ja sen kaiken muun odotusta!
VastaaPoistaMukavaa joulua teille ja koittakaa jaksaa odotella tulokasta vielä muutama päivä. Eiköhän kaikki hyvin mene!
VastaaPoistaKiitos kovasti, Tiina ja Marjo! :)
VastaaPoistaHyvää joulunjatkoa ja uuden perheenjäsenen odotusta! Miten jännää, että nyt ollaankin jo näin pitkällä :)
VastaaPoistaKiitos Oili! Ja jännää indeed: ihan käsittämättömältä tuntuu, että nyt se tyyppi on tuossa ihon alla ja parin päivän päästä jo sylissä.
PoistaJos ette ole jo tositoimissa, niin tsempit huomiselle!
VastaaPoistaKiitos Henna! Täällä vielä jännitetään. :)
PoistaTsemppiä huomiselle, jännä yö edessä! Meilläkin esikoinen tuli perätilan takia sektiolla, ei se toipuminen mun mielestä ollut kamalaa. Isälle vauvan elämän alku on erityinen, kun äiti on heräämössä. Onnea uuteen elämänvaiheeseen!
VastaaPoistaKiitos, ja mukava kuulla, että toipuminen ei ole niin paha nakki. Ja tuo isän isompi rooli vauvan elämän alussa on mustakin yksinomaan hyvä asia! :)
Poista