Teimme käsityövaihtikset Japanissa asuvan opiskelukaverini ja käsityöläiskollegani Millan kanssa. Hän virkkasi minulle harmaan pipon (jonka nimi on Doris - kaikki Tampereella aikaa kanssani viettäneet ymmärtänevät, miksi), minä taas postitin Japaniin valko-harmaa-sini-oranssin tuubihuivin, josta valitettavasti en muistanut ottaa kuvaa. Pipo on ihanan pehmeä ja muhkea, ja se saapui postissa parahultaisesti päivää ennen kuin Helsinkiin tuli talvi.
Tälläisia käsityöbravuurivaihtokauppoja olisi hauska harrastaa enemmänkin! Ja miksei niitä voisi laajentaa myös kokkailun ja muiden taitojen puolelle.
Näpsäkän näköinen pipo.
VastaaPoistaSamalla kysyn, voisiko kässärityttöni kehittää sellaisen pipon mallin,jossa ohuthiuksisen äitinsä vähäiset hiussuortuvat pysyisivät kuosissa ja joka olisi myös lämmin ja hyvännäköinen?
Kyselee mamma Pohjanmaalta
Tosi kiva pipo. Oon Millan pipoja ihastellut aiemminkin. Mäkin haluaisin jonkun just tuollaisen muhkean tupsupipon, mutta mun lankavalinta on jotenkin aina mennyt vikaan. Ja sit en osaa virkata pipoa, joten kutomalla pitäis saada aikaiseksi joku kiva, muhkea, mutta helppo kuosi. Mahdotontako?
VastaaPoistaMilla on kyllä ihan velho! Jostain syystä pipot on mulle aina ollut vaikeita: huiveja, lapasia ja sukkia kyllä syntyy tuosta vaan, mutta pipot harvoin onnistuvat (osasyynä voi olla myös mun harvinaisen suuri pää...)
VastaaPoistaJoten mamma, suosittelen että marssit suosiolla pipokauppaan.:)
Jes, hienolta näyttää omistajansa päässä!
VastaaPoistaKiitos, Milla! Pipo on ollut ihan huippu näillä pakkasilla.
VastaaPoista