Luulin joskus, että ihminen ei voi innostua uudelleen niiden vuosikymmenten muodista, jotka on jo elänyt. Olin väärässä. Pienen kakistelun jälkeen valikoidut palat 80- ja 90-lukujen tyylistä ovat taas alkaneet näyttää hyviltä.
Tulin tänään ensimmäistä kertaa poikenneeksi vapaaseurakunnan kirppiksellä, joka on työmatkani varrella Lapinrinteellä. Ja voila - heti tein kasari- ja ysärihenkisiä löytöjä! Tiskin takana hääri kaksi seitsemänkymppistä tätiä, joista toinen oli kuulemma käyttänyt ostamiani silkkipaitoja työskennellessään aikoinaan "johdon sihteerinä". Hänen vinkkinsä oli, että riittää, kun silittää paidan etumuksen ja hihansuut, koska muu ei kuitenkaan näy jakun alta. Paitojen lisäksi ostin epämääräisen kaavun, jonka kuosi muistuttaa 90-luvun vuodesohvaa. Yhteensä ne kustansivat huikeat neljä euroa.
Olen myös alkanut neuloa beigejä säärystimiä patenttineuleesta. How very Flashdance of me.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti