Ai että mä nautin siitä, kun saan selviytyä talvesta. Vaikka lunta sataa ja pakkanen paukkuu, yhteiskunta toimii: talot lämpenee, bussit kulkee ja talkkarit hiekoittaa jalkakäytäviä. On hauska katsoa ihmisiä pakkasvaatteissa, pipo- ja huivikerrosten alla, ja kokea voittajafiilistä, kun on itse osannut pukeutua tarpeeksi paksusti eikä yhtään palele.
Sitä paitsi pakkanen on hyvä syy viettää perjantai-iltaa kotona, polttaa kynttilöitä ja leipoa esimerkiksi erinomaista perunafocacciaa. Ohje on peräisin jostain naistenlehdestä.
Perunafocaccia
3 dl vettä
25 g hiivaa
1/2 tl suolaa
1 tl sokeria
1/2 dl oliiviöljyä
n. 5 dl täysjyvävehnäjauhoja
Pinnalle:
oliiviöljyä
n. 4 isoa perunaa
tuoretta rosmariinia
sormisuolaa
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon suola, sokeri, öljy ja jauhot. Vaivaa taikina (se saa jäädä melko löysäksi). Anna kohota noin puoli tuntia. Kuori ja pilko sillä aikaa perunat ohuiksi siivuiksi.
Levitä taikina leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Voitele oliiviöljyllä ja lisää viipaloidut perunat. Ripottele pinnalle reilusti oliiviöljyä, suolaa sekä muutama rosmariininoksa. Suolaa kannattaa laittaa ihan rohkeasti, peruna tuntuu imevän sitä aika hyvin (mä laitoin 2-3 teelusikallista).
Paista 225 asteessa noin puoli tuntia.
Ai hitsi, mä jotenkin ihan liikutuin tosta kaktuksen kukkimisesta. :)
VastaaPoistaPäivi jatkaa edellisen kommenttiin viitaten: niin minäkin.
VastaaPoistaJa minä kun olen pelännyt, että tyttö paleltuu näillä pakkasilla siellä Kallion vanhassa toimistossa, niin eikös vaan siellä kukatkin puhkea kukkaan. Johtopäätökseni on, että rakkauden lämmöllä siellä taidetaan kukkia...
Kerrotaan mummalle huomenna, että hyvässä on hoivassa hänen kaktuksensa.:)
Liikutusta on ollut ilmassa täälläkin.:)
VastaaPoista